Zahist - Kansainvälinen asianajotoimisto Zahist - Kansainvälinen asianajotoimisto

Työ Saksassa: mitä ukrainalaisen tulee tietää oikeuksistaan

Tilapäisen suojelun §24 -aseman haltijat eivät tarvitse erillistä työlupaa — pääsy työmarkkinoille avautuu heti aseman myötä. Työelämän oikeudet — vähimmäispalkka, työaika, loma, sairausloma ja irtisanomissuoja — koskevat ukrainalaisia samalla tavalla kuin ketä tahansa työntekijää Saksassa kansalaisuudesta riippumatta.

Kansainvälinen asianajotoimisto "Zahist" neuvoo ukrainalaisia työsuhderiidoissa Saksassa — laittomasta irtisanomisesta maksamattomaan palkkaan. Käytäntömme mukaan useimmat rikkomukset johtuvat siitä, että työntekijä ei tunne perusmääräaikoja: kolme viikkoa irtisanomisen riitauttamiseen, kuusi viikkoa palkallista sairauslomaa, selkeät työajan rajat. Määräajan umpeutuminen merkitsee useimmiten oikeuden menettämistä pysyvästi, kun taas ajoissa toimiminen ratkaisee tilanteen yleensä työntekijän eduksi.

Käymme läpi, tarvitaanko työlupa, mihin työsopimuksessa on kiinnitettävä huomiota, kuinka kauan Probezeit kestää, mikä on vähimmäispalkka vuonna 2026, loma- ja sairauslomaoikeudet, irtisanomisjärjestys sekä mitä tehdä Kündigungin jälkeen.

Tarvitaanko erillinen työlupa

Tilapäisen suojelun §24 -aseman haltijat eivät tarvitse erillistä työlupaa (Arbeitserlaubnis) — pääsy työmarkkinoille avautuu oleskeluluvan saamisesta lähtien ilman erillistä yhteydenottoa työvoimaviranomaiseen.

Tämä erottaa ukrainalaiset olennaisesti tavanomaisen turvapaikan hakijoista, joille pääsy työhön avautuu asteittain ja usein viiveellä. Työnantajan ei tule vaatia erillistä lupaa — riittää asiakirja, joka vahvistaa §24-aseman.

Mihin kiinnittää huomiota ennen Arbeitsvertragin allekirjoittamista

Työsopimusta (Arbeitsvertrag) ei aina laadita kirjallisesti, mutta laki työehtojen vahvistamisesta (Nachweisgesetz) velvoittaa työnantajan kirjaamaan keskeiset ehdot kirjallisesti viimeistään ensimmäisenä työpäivänä.

  1. Tehtävä, velvollisuudet ja työntekopaikka
  2. Palkan suuruus, maksuväli, lisät
  3. Probezeitin kesto ja irtisanomisehdot tänä aikana
  4. Työaika — tuntimäärä viikossa, työaikataulu
  5. Vuosiloman kesto
  6. Irtisanomisajat (Kündigungsfrist)
  7. Viittaus työehtosopimukseen (Tarifvertrag), jos sitä sovelletaan

Sopimus kannattaa lukea huolellisesti ennen allekirjoittamista — suullisia lupauksia, jotka eivät ole päätyneet kirjalliseen tekstiin, on myöhemmin huomattavasti vaikeampi todistaa. Jos sanamuodoista on epäilyksiä, on parempi hankkia käännös tai neuvonta kuin allekirjoittaa asiakirja, jonka sisältöä ei täysin ymmärrä.

Probezeit — koeaika

Probezeit kestää yleensä enintään kuusi kuukautta — tämä on enimmäisaika, jonka aikana sovelletaan lyhennettyä irtisanomisaikaa.

Koeajan aikana irtisanomisaika on vain kaksi viikkoa, ellei sopimuksessa ole sovittu pidemmästä ajasta. Työntekijän perusoikeudet — vähimmäispalkka, työajan rajat, palkallinen sairausloma, loma — ovat voimassa samalla tavalla kuin Probezeitin päätyttyäkin.

Palkka ja vähimmäispalkka

ParametriArvo vuonna 2026
Lakisääteinen vähimmäistuntipalkka13,90 euroa brutto tunnissa
Suunniteltu korotus 1. tammikuuta 2027 alkaen14,60 euroa brutto tunnissa

Vähimmäispalkka koskee kaikkia työntekijöitä Saksassa kansalaisuudesta tai työnantajan alkuperämaasta riippumatta — poikkeuksen muodostavat vain eräät laissa määritellyt suppeat ryhmät.

Palkan maksaminen ”kuoressa” ilman merkintää palkkalaskelmaan on rikkomus, joka vie työntekijältä virallisen työkokemuksen, eläkemaksut ja tulotodisteet muita viranomaisprosesseja varten.

Työaika ja ylityötunnit

Tavanomainen työpäivän pituus on kahdeksan tuntia, ja sitä voidaan pidentää kymmeneen tuntiin edellyttäen, että päivittäinen kuormitus ei keskimäärin ylitä kahdeksaa tuntia puolen vuoden tai 24 viikon aikana.

  1. Tauko vähintään 30 minuuttia, kun työvuoro kestää yli 6 tuntia
  2. Tauko vähintään 45 minuuttia, kun työvuoro kestää yli 9 tuntia
  3. Yhtäjaksoinen lepo vähintään 11 tuntia työvuorojen välillä
  4. Enintään 48 tuntia viikossa kuusipäiväisessä työaikataulussa

Ylityötunnit ovat työtä, joka ylittää työsopimuksessa sovitun määrän, kun taas itse lakisääteisen rajan (8 tuntia päivässä) ylittäminen säännellään erikseen ja korvataan vapaalla tai lisäpalkalla osapuolten sopimuksen mukaan.

Loma

Lakisääteinen loman vähimmäismäärä on 24 työpäivää vuodessa kuusipäiväisessä työviikossa, mikä vastaa käytännössä 20 päivää tavanomaisessa viisipäiväisessä työaikataulussa.

Täysi lomaoikeus syntyy kuuden kuukauden odotusajan (Wartezeit) jälkeen työsuhteen alkamisesta. Ennen tämän ajan päättymistä työntekijällä on oikeus 1/12:aan vuosilomasta kutakin tehtyä työkuukautta kohden.

Sairausloma ja sairauden aikainen palkka

Lohnfortzahlung — palkanmaksun jatkaminen sairauden aikana — syntyy neljän viikon yhtäjaksoisen työskentelyn jälkeen samalle työnantajalle ja kestää enintään kuusi viikkoa yhtä sairautta kohden.

Jos sairaus osuu työn ensimmäisille neljälle viikolle, työnantaja ei jatka palkanmaksua tältä ajalta — tällöin etuuden maksaa sairauskassa Krankengeldinä, ei työnantaja.

Kun kuuden viikon Lohnfortzahlung on käytetty loppuun, maksun ottaa samoin hoitaakseen sairauskassa, ja etuuden määrä on prosenttiosuus aiemmasta ansiosta, ei täyttä palkkaa.

Irtisanominen ja Kündigung

Kündigung voi olla tavanomainen — irtisanomisaikaa noudattaen — tai välitön (fristlose Kündigung) — ilman irtisanomisaikaa, vain vakavan perusteen ollessa olemassa, ja työnantajan on todistettava tämä peruste.

Irtisanomisaika riippuu työsuhteen kestosta ja pitenee työsuhteen pidentyessä yrityksessä — mitä kauemmin työntekijä on työskennellyt, sitä pidempää irtisanomisaikaa työnantajan on noudatettava tavanomaisessa irtisanomisessa.

Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti — suullisella tai pelkästään viestisovelluksessa lähetetyllä ilmoituksella ei ole oikeudellista vaikutusta.

Mitä tehdä Kündigungin saamisen jälkeen

Saatuaan irtisanomisilmoituksen ei kannata viivytellä, vaan arvioida heti, onko peruste laillinen, ja tarvittaessa hakea neuvontaa — viivyttely tulee kalleimmaksi juuri tässä tiukan riitautusmääräajan vuoksi.

  1. Säilyttää itse irtisanomisilmoitus vastaanottopäivämäärineen
  2. Tarkistaa irtisanomisajan noudattaminen ja muodon oikeellisuus
  3. Kääntyä juristin tai ammattiliiton puoleen irtisanomisen laillisuuden arvioimiseksi
  4. Tarvittaessa nostaa kanne työtuomioistuimessa säädetyn määräajan kuluessa
  5. Ilmoittautua työnhakijaksi Agentur für Arbeitissa etuuksien säilyttämiseksi

Määräajat tuomioistuimeen kääntymiselle

Kündigungsschutzklage — kanne irtisanomisen pätemättömäksi julistamiseksi — on nostettava työtuomioistuimessa kolmen viikon kuluessa irtisanomisilmoituksen vastaanottamisesta.

Tämän määräajan umpeutuminen merkitsee, että irtisanomista pidetään pätevänä silloinkin, kun se oli sosiaalisesti perusteeton tai muodollisesti virheellinen — useimmat riitautusperusteet menettävät voimansa kolmen viikon jälkeen.

Kanteen voi nostaa ensimmäisen asteen työtuomioistuimessa myös ilman asianajajaa, koska pakollista edustusta ei siellä edellytetä, vaikka neuvonta parantaa olennaisesti onnistumisen mahdollisuuksia.

Mitä tehdä, jos työnantaja ei maksa palkkaa

Ensimmäinen askel on kirjallinen vaatimus (Mahnung), jossa on selkeä maksuaika ja joka kirjaa velan olemassaolon sekä varoittaa jatkotoimista.

Jos vaatimus ei auta, seuraava askel on kanne palkan perimiseksi (Lohnklage) työtuomioistuimessa; tällaisten vaatimusten vanhentumisaika on yleensä rajoitettu, joten viivyttelyä ei kannata.

Työnantajan konkurssissa sovelletaan erillistä menettelyä — Insolvenzgeld, liittovaltion työvoimaviraston korvausta konkurssimenettelyn aloittamista edeltäviltä kolmelta viimeiseltä työkuukaudelta. Tämä etuus on haettava kahden kuukauden kuluessa menettelyn aloittamisesta.

Arbeitszeugnis — oikeus työtodistukseen

Jokaisella tehtävästään lähtevällä työntekijällä — syystä ja työsuhteen kestosta riippumatta — on oikeus työnantajan antamaan kirjalliseen työtodistukseen (Arbeitszeugnis).

Oletuksena annetaan yksinkertainen todistus (einfaches Zeugnis), jossa mainitaan tehtävä ja työskentelyaika; pätevöity versio (qualifiziertes Zeugnis), jossa arvioidaan työn laatua ja käyttäytymistä, on pyydettävä nimenomaisesti.

Työ ja sosiaalietuudet

Työtulo ja sosiaalietuudet eivät aina sulje toisiaan pois — jos palkka ei kata toimeentulominimiä, Jobcenteriltä voi saada täydennystä (niin sanottu Aufstockendes Bürgergeld).

Kaikista työtuloista on ilmoitettava Jobcenterille ajoissa — tulojen salaaminen katsotaan rikkomukseksi ja perusteeksi liikaa maksettujen varojen palauttamiselle sekä eräissä tapauksissa myös muille seuraamuksille.

Ulkomaisten työntekijöiden oikeuksien yleisimmät loukkaukset

Palkan maksaminen ”kuoressa” ilman virallista työsuhdetta on yksi yleisimmistä loukkauksista, joka vie työntekijältä eläkeajan karttumisen ja todisteet tuloista.

  1. Vaatimus työskennellä sovittuja tunteja pidempään ilman korvausta
  2. Kieltäytyminen antamasta kirjallista työsopimusta tai vahvistusta työehdoista
  3. Painostus allekirjoittaa Aufhebungsvertrag (sopimus työsuhteen päättämisestä) virallisen irtisanomisen sijaan
  4. Palkan maksamatta jättäminen tai viivästyminen ilman selitystä
  5. Kieltäytyminen antamasta Arbeitszeugnisia työsuhteen päättymisen jälkeen
  6. Uhkaukset karkotuksella tai oleskeluoikeuden menettämisellä keinona painostaa työntekijää

Viimeinen kohta on erityisen vaarallinen juuri §24-statuksen saaneille ukrainalaisille — tällaisilla uhkauksilla ei ole oikeudellista perustaa, sillä työnteko-oikeus ei riipu erillisestä työnantajan luvasta tai tämän hyvästä tahdosta.

Oikeudellinen apu työsuhdeasioissa Saksassa

Irtisanomisen laillisuuden arviointi, kanteen nostaminen ajoissa tai maksamattoman palkan periminen ovat tehtäviä, joissa tiukat määräajat merkitsevät sitä, että viivyttely maksaa menetettynä oikeutena.

Kansainvälinen asianajotoimisto Zahistin juristit neuvovat Saksan työsuhdeoikeuksista, auttavat arvioimaan irtisanomisen (Kündigung) ja valmistelemaan irtisanomissuojaa koskevan kanteen (Kündigungsschutzklage) kolmen viikon määräajassa sekä avustavat maksamattoman palkan perinnässä.

Autamme myös selvittämään työsopimuksen ehdot jo ennen allekirjoittamista ja neuvomme työn ja sosiaalietuuksien yhteensovittamisessa.

Jos Saksassa on ilmennyt ongelmia työnantajan kanssa tai työsopimus on tarkistettava, ottakaa yhteyttä Kansainvälinen asianajotoimisto Zahistiin — käymme tilanteenne läpi konsultaatiossa.


Usein kysytyt kysymykset

01 Tarvitseeko ukrainalainen, jolla on tilapäisen suojelun asema §24, erillisen työluvan Saksassa?
Ei. §24-aseman haltijoille pääsy työmarkkinoille avautuu heti oleskeluluvan saamisen myötä, ilman erillistä Arbeitserlaubnis-lupaa ja ilman yhteydenottoa työvoimaviranomaiseen. Työnantajalle riittää asiakirja, joka vahvistaa §24-aseman. Tämä erottaa ukrainalaiset tavanomaisen turvapaikan hakijoista, joille pääsy työhön avautuu asteittain.
02 Mitkä ehdot on ehdottomasti kirjattava työsopimukseen?
Vaikka sopimus olisi tehty suullisesti, työnantajan on Nachweisgesetz-lain mukaan vahvistettava keskeiset ehdot kirjallisesti viimeistään ensimmäisenä työpäivänä: tehtävä, palkka, Probezeit, työaika, loma, irtisanomisajat sekä viittaus Tarifvertrag-sopimukseen, jos se on voimassa. Suullisia lupauksia, joita ei ole tekstissä, on myöhemmin vaikea todistaa. Jos sanamuodot ovat epäselviä, käännös tai neuvonta kannattaa hankkia ennen allekirjoittamista.
03 Kuinka kauan koeaika kestää ja mitkä oikeudet ovat voimassa Probezeit-aikana?
Probezeit kestää yleensä enintään kuusi kuukautta. Tänä aikana irtisanomisaika on vain kaksi viikkoa, ellei sopimus määrää pidempää. Vähimmäispalkka, työaikarajat, palkallinen sairausloma ja loma ovat voimassa samalla tavalla kuin koeajan päätyttyä.
04 Mikä on vähimmäispalkka Saksassa vuonna 2026 ja koskeeko se ukrainalaisia?
Lakisääteinen vähimmäistaso vuonna 2026 on 13,90 euroa bruttona tunnissa; 1. tammikuuta 2027 alkaen on suunniteltu korotus 14,60 euroon. Vähimmäispalkka koskee kaikkia Saksassa työskenteleviä kansalaisuudesta riippumatta, laissa määritellyin suppein poikkeuksin. Kuoressa maksettu palkka vie virallisen työhistorian, eläkemaksut ja todisteet tuloista.
05 Mitä tehdä irtisanomisen jälkeen ja mikä on määräaika sen riitauttamiseen?
Irtisanominen on pätevä vain kirjallisessa muodossa: suullisella ilmoituksella tai viestisovelluksen viestillä ei ole oikeudellista voimaa. Säilytä asiakirja vastaanottopäivämäärineen ja tarkista heti peruste sekä irtisanomisaika. Kansainvälisen asianajotoimiston "Zahist" käytännön mukaan irtisanomisen riitauttamiseen on vain kolme viikkoa — määräajan ylittäminen merkitsee useimmiten oikeuden menettämistä pysyvästi, kun taas ajoissa tehty hakemus ratkaisee riidan useimmiten työntekijän eduksi.
Update cookies preferences
Ottakaa yhteyttä
Varaa konsultaatio
Kirjoittakaa keskusteluun
Esitä kysymys
Verkkokonsultaatio

Tervetuloa! Kuinka voimme auttaa teitä?

Jätä numerosi, jotta asianajaja voi ottaa sinuun yhteyttä.