Lasketaanko tilapäinen suojelu pysyvän oleskeluluvan saamisen ajanjaksoon Suomessa?

Suora vastaus on ei: tilapäisen suojelun aikana vietettyä aikaa ei oteta huomioon pysyvän oleskeluluvan edellyttämässä määräajassa, koska tilapäinen suojelu ja pysyvä oleskelulupa lasketaan eri sääntöjen mukaan. Vain jatkuvasti tyypin « A » luvalla vietetty aika lasketaan kelpoisuusjaksoon, ja laskenta alkaa sen saamispäivästä.

Kansainvälinen asianajotoimisto "Zahist" selittää tätä eroa asiakkailleen joka viikko, koska monet sekoittavat pysyvään oleskelulupaan sovellettavat säännöt kansalaisuutta koskeviin sääntöihin. Kokemuksemme mukaan hakijat, jotka siirtyvät ajoissa tyypin « A » lupaan, kerryttävät kelpoisuuden täyttävää jatkuvaa oleskelua huomattavasti nopeammin kuin ne, jotka odottavat tilapäisen suojelun päättymistä.

Miksi tilapäistä suojelua ei lasketa pysyvän oleskeluluvan määräaikaan

Laki määrittelee nimenomaisesti pysyvän oleskeluluvan tulokseksi jatkuvasta oleskelusta nimenomaan tyypin « A » luvalla, kun taas tilapäinen suojelu kuuluu erilliseen kategoriaan — tyypin « B » lupaan.

Näillä kahdella asemalla on erilainen oikeudellinen luonne, joten tilapäisen suojelun aikana vietettyä aikaa ei muodollisesti lasketa mihinkään vuoden 2026 uudistuksen mukaisista pysyvän oleskeluluvan saantitavoista.

Milloin pysyvän oleskelun laskenta alkaa

Pysyvän oleskeluluvan oleskelujakso alkaa juuri siitä päivästä, jona hakija on saanut tyypin « A » luvan, eikä Suomeen saapumisesta tai tilapäisen suojelun myöntämisestä.

Tämä tarkoittaa, että kaksi vuotta tai pidempikin tilapäisen suojelun jakso ennen siirtymistä tyypin « A » lupaan ei lainkaan lähennä pysyvää asemaa.

Ero pysyvään oleskelulupaan ja kansalaisuuteen sovellettavien sääntöjen välillä

Sekaannus syntyy useimmiten siitä, että kansalaisuuteen sovelletaan erillistä, joustavampaa sääntöä tilapäisen suojelun aikana vietetyn ajan huomioon ottamisesta.

Siksi kansalaisuuden yhteydessä usein mainittuja tietoja « puolen ajan » laskemisesta sovelletaan virheellisesti myös pysyvään oleskelulupaan, vaikka nämä menettelyt on säännelty erikseen.

Miten siirtyä tilapäisestä suojelusta tyypin « A » lupaan

Jotta pysyvän oleskeluluvan kelpoisuusjakso alkaisi, teidän on saatava tyypin « A » lupa jollakin tunnustetulla perusteella, joka on tilapäisen suojelun saajien ulottuvilla.

1. Työ — työntekijän tai asiantuntijan lupa.
2. Oma yritys — yrittäjän lupa toiminimen tai Oy:n perusteella.
3. Opinnot suomalaisessa oppilaitoksessa.
4. Perhesiteet — avioliitto tai perheenyhdistäminen henkilön kanssa, jolla on jo lupa tai kansalaisuus.

Migri antaa teidän hakea tyypin « A » lupaa tilapäisen suojelun vielä ollessa voimassa, odottamatta suojelujakson päättymistä ja poistumatta maasta.

Tämä koskee kaikkia lueteltuja perusteita — työstä opintoihin — joten on syytä valita realistisesti saavutettavissa oleva reitti mahdollisimman nopeasti hakijan pätevyyden ja tilanteen mukaan.

Esimerkki pysyvän oleskeluluvan jakson laskennasta

Otetaan tyypillinen tilanne: hakija saapui Suomeen vuonna 2022 ja sai heti tilapäisen suojelun, ja jo vuonna 2024 löysi virallisen työn ja sai tyypin « A » luvan.

Tässä esimerkissä kaksi vuotta tilapäisen suojelun alla ei lisätä neljän tai kuuden vuoden jaksoon — laskenta alkaa yksinomaan tyypin « A » luvan saamishetkestä.

Jos sen sijaan hakija on saanut tyypin « A » luvan heti maahantulon jälkeen, esimerkiksi aiemman työsuhteen ansiosta, kelpoisuusjakso alkaa paljon aiemmin ja pysyvä oleskelulupa tulee saataville sitä nopeammin.

Mitä kelpoisuusjaksolle tapahtuu, jos lupien välillä on katkos

Jopa muutama päivä ilman voimassa olevaa lupaa yhden aseman päättymisen ja toisen alkamisen välillä voi katkaista pysyvältä oleskeluluvalta vaaditun jatkuvan oleskelun.

Jos tällainen katkos syntyy, jakso on laskettava uudelleen uuden tyypin « A » luvan saamispäivästä; seuraava hakemus on siksi jätettävä etukäteen, ennen nykyisen aseman päättymistä.

Kuinka kauan on odotettava siirtymisen jälkeen tyypin « A » lupaan

Siirtymisen jälkeen tyypin « A » lupaan aika pysyvään oleskelulupaan riippuu valitusta reitistä — neljästä kuuteen vuoteen tulojen, koulutuksen tai kielen hallinnan mukaan.

Kaikkien reittien sekä kieli- ja työllisyysvaatimusten yksityiskohtainen analyysi on esitetty artikkelissa « Miten saada pysyvä oleskelulupa Suomessa vuonna 2026? » — sieltä kannattaa tarkistaa, mikä reitti vastaa tilannettanne.

Voiko siirtymistä tyypin « A » lupaan nopeuttaa

Ukrainalaisille tilapäisen suojelun alla sovelletaan Migrin erillistä poikkeusta: voitte hakea tyypin « A » lupaa suojelun vielä ollessa voimassa, odottamatta sen päättymistä ja menettämättä nykyistä asemaanne käsittelyn aikana.

Nopein tapa saada tyypin « A » lupa on virallinen työsuhde Migrin vaatimusten mukaisilla tuloilla, koska työhön perustuva lupa käsitellään yleensä nopeammin kuin muut perusteet.

Kokemuksemme mukaan asiakkaat, jotka alkavat etsiä virallista työtä heti Suomeen saapumisensa jälkeen, siirtyvät tyypin « A » lupaan yhdestä kahteen vuotta aiemmin kuin ne, jotka lykkäävät tätä päätöstä.

Sovelletaanko samoja sääntöjä tilapäisen suojelun alaisiin lapsiin

Yleinen periaate koskee myös lapsia: jos lapsella ei ole Suomessa vanhempaa tai huoltajaa, jolla on pysyvä oleskelulupa tai kansalaisuus, sovelletaan tavanomaista tyypin « A » luvalla vietettyä oleskelujaksoa.

Jos jommallakummalla vanhemmalla on jo pysyvä oleskelulupa, EU:n pitkäaikainen oleskelulupa tai kansalaisuus, lapsi voi saada pysyvän oleskeluluvan ilman erillistä oleskelujakson vaatimusta.

Siksi vanhempien mahdollisimman varhainen tyypin « A » luvan saaminen vaikuttaa paitsi heidän omaan kelpoisuusjaksoonsa myös lapsen pysyvän aseman näkymiin.

Yleisiä harhaluuloja tilapäisen suojelun huomioon ottamisesta

Yleisin virhe on uskoa, että koko tilapäisen suojelun jakso lasketaan automaattisesti pysyvän oleskeluluvan kelpoisuusjaksoon, kuten osittain kansalaisuuden osalta.

Toinen yleinen virhe on odottaa, että riittää vain asua Suomessa vaadittu määrä vuosia luvan tyypistä riippumatta, siirtymättä « A »-asemaan.

Kokemuksemme mukaan asiakkaat, jotka selvittävät nämä säännöt varhaisessa vaiheessa, suunnittelevat siirtymisen tyypin « A » lupaan huomattavasti aiemmin ja saavat lopulta pysyvän aseman nopeammin.

Asiantuntijan näkemys: miten olla hukkaamatta aikaa matkalla pysyvään oleskelulupaan

Asiakirjojemme analyysi osoittaa, että asiakkaat, jotka hakevat A-tyypin oleskelulupaa heti työsopimuksen allekirjoittamisen jälkeen odottamatta tilapäisen suojelun päättymistä, saavuttavat pysyvän oleskeluluvan nopeimmin.

Toinen tärkeä tekijä on A-tyypin oleskeluluvan alkamispäivän tarkka dokumentointi, koska tämä päivämäärä muodostaa lähtökohdan koko myöhemmän oleskelujakson laskennalle.

Suosittelemme kääntymään asianajajan puoleen heti, kun A-tyypin oleskeluluvan peruste on olemassa, jotta keskeytykset vältetään ja kelpoisuusjakso alkaa mahdollisimman varhain.

Otetaanko tilapäisen suojelun aikana tehty työ huomioon työllisyyshistoriassa

Oleskelujakso ja työllisyyshistorian vaatimus ovat kaksi erillistä edellytystä, eikä niiden laskentatapa aina täysin vastaa toisiaan.

Migrin virallisissa ohjeissa työllisyyshistoriasta ei täsmennetä, otetaanko nimenomaan tilapäisen suojelun aikana tehty työ huomioon, joten kukin yksittäistapaus on tarkistettava erikseen ennen hakemuksen jättämistä.

Kokemuksemme mukaan koko virallisen työsuhdeajan asiakirjanäyttö — riippumatta työntekohetkellä voimassa olleen oleskeluluvan tyypistä — auttaa Migriä arvioimaan hakijan tilanteen oikein.

Neuvomme siksi säilyttämään työsopimukset ja palkkalaskelmat myös tilapäisen suojelun aikaiselta työskentelyjaksolta — nämä asiakirjat voivat osoittautua tarpeellisiksi riippumatta vaatimuksen lopullisesta tulkinnasta.

Mitkä asiakirjat vahvistavat A-tyypin oleskeluluvan saamispäivän

Jotta vältetään riidat laskennan tarkan alkamispäivän osalta, on syytä koota etukäteen asiakirjat, jotka vahvistavat selkeästi siirtymisen A-tyypin oleskelulupaan.

1. Migrin päätös A-tyypin oleskeluluvan myöntämisestä, jossa on ilmoitettu voimaantulopäivä.
2. Oleskelulupakortti, jossa ilmoitetaan voimassaoloajan alku- ja päättymispäivät.
3. Väestötietojärjestelmän (DVV) todistus oleskelun perusteen muutoksesta.
4. Enter Finlandin kautta saatujen aiempien oleskelulupien historia aseman jatkuvuuden tarkistamiseksi.