Voiko Suomessa saada oleskeluluvan oman yrityksen kautta?

Oma yritys on laillinen peruste oleskelulle Suomessa. Ne, jotka ovat perustaneet toiminimen tai Oy:n ja työskentelevät henkilökohtaisesti omassa yhtiössään, voivat hakea oleskelulupaa Suomeen yritystoiminnan perusteella edellyttäen, että toiminta tuottaa yrittäjän elättämiseen riittävää voittoa.

Kansainvälinen asianajotoimisto "Zahist" tukee yrittäjiä jokaisessa vaiheessa — yritysmuodon valinnasta Enter Finland -hakemuksen jättämiseen. Kokemuksemme mukaan asiakkaat, joilla on selkeä liiketoimintasuunnitelma ja kahden vuoden talousennuste, saavat Migri-käsittelyn huomattavasti nopeammin kuin ne, jotka jättävät hakemuksen ilman dokumentoitua kannattavuuden näyttöä.

Kenelle yrittäjän oleskelulupa sopii

Migri tunnustaa yrittäjäksi ei ketä tahansa yhtiön osuuden omistajaa, vaan ainoastaan ne, jotka henkilökohtaisesti johtavat liiketoimintaa ja työskentelevät siinä Suomessa.

Tähän kategoriaan kuuluvat yksityinen elinkeinonharjoittaja omalla toiminimellä, avoimen yhtiön yhtiömies sekä kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies.

Samaan ryhmään kuuluvat myös osuuskunnan jäsen, jolla on rajoittamaton vastuu, sekä Oy:n johtotehtävässä oleva omistaja, joka omistaa henkilökohtaisesti vähintään 30 % yhtiön osakkeista tai äänistä.

Miksi ”kevytyrittäjät” eivät voi käyttää tätä lupaa

Ne, jotka työskentelevät laskutuspalveluyrityksen kautta (kevytyrittäjä) ilman omaa Y-tunnusta (Business ID), eivät täytä yrittäjän luvan vaatimuksia.

Syy on yksinkertainen: tällaisella freelancereilla ei ole rekisteröityä omaa yritystä, eikä siten perustetta yrittäjän oleskeluluvalle Suomessa. Tällaisten hakijoiden kannattaa harkita palkansaajan oleskelulupaa yrittäjäluvan sijaan.

Vaihtoehto startup-yrityksille: startup-yrittäjän oleskelulupa

Skaalautuvien startupien perustajille on erillinen, nopeampi reitti — startup-yrittäjän oleskelulupa, jossa edellytetään Business Finlandin myönteistä lausuntoa ELY-keskuksen tarkastuksen sijaan.

Tulovaatimukset ovat tässä erilaiset: hakijan on osoitettava varoja vähintään 1 210, 1 090 tai 1 030 euroa kuukaudessa nettona asuinseudusta riippuen.

Jos varoja riittää kahdeksi vuodeksi eteenpäin, ensimmäinen lupa voidaan myöntää heti kahdeksi vuodeksi tavanomaisen yhden vuoden sijaan.

Pääedellytys: liiketoiminnan kannattavuus

Pelkkä yhtiön omistaminen ei anna oikeutta lupaan — hakijan on todella työskenneltävä yrityksessä ja saatava siitä tuloa, joka riittää itsenäiseen elättämiseen.

Kannattavuutta ei arvioi suoraan Migri, vaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), joka analysoi liiketoimintasuunnitelman, talousennusteen ja yhtiön nykyiset talousluvut.

Hakemuksen kaksi käsittelyvaihetta: ELY-keskus ja Migri

Hakemus oleskeluluvasta Suomeen yritystoiminnan perusteella käy läpi kaksitasoisen tarkastuksen, ja kullakin vaiheella on oma vastuullinen viranomaisensa.

1. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tarkastaa liiketoimintasuunnitelman, kannattavuuden ja yleisten vaatimusten täyttymisen sekä tekee osapäätöksen.
2. Jos osapäätös on myönteinen, hakemus siirretään Migrille hakijan henkilötietojen lopullista käsittelyä varten.
3. Migri tekee lopullisen päätöksen ja tarvittaessa kutsuu vahvistamaan henkilöllisyyden Suomen edustustossa tai palvelupisteessä.

Jos hakija ei täytä luvan saamisen yleisiä vaatimuksia, ELY-keskus ei anna osapäätöstä, eikä hakemus etene Migrin käsittelyyn.

Toiminimi ilman Y-tunnusta: miten hakea ulkomailta

Y-tunnuksen saa yksityisenä elinkeinonharjoittajana vain, jos asuinpaikka on rekisteröity ETA-maahan — sitä ei voi tehdä ulkomailla ollessa.

Siksi hakijat, jotka eivät ole vielä saapuneet Suomeen, jättävät ensimmäisen oleskelulupahakemuksen ilman valmista toiminimeä ja liittävät mukaan täydellisen kuvauksen tulevasta liiketoiminnasta sekä sen rekisteröintiin tarvittavat asiakirjat.

Luvan hakemiseen tarvittavat asiakirjat

Asiakirjaluettelo riippuu yritysmuodosta, mutta useimmille yrittäjille peruspaketti sisältää samat keskeiset kohdat.

1. Voimassa oleva ulkomaanpassi ja värikopio henkilötietosivusta.
2. Liiketoimintasuunnitelma ja talousennuste seuraaville kahdelle vuodelle.
3. Todistus taloudellisista resursseista — tiliotteet viimeiseltä kolmelta kuukaudelta.
4. Asiakirjat yhtiön rekisteröinnistä kaupparekisteriin (Oy:lle — yhtiöjärjestys ja osakasluettelo).
5. Todistus ammatillisesta pätevyydestä tai työkokemuksesta kyseisellä alalla.

Jatkolupaa varten tarvitaan lisäksi yhtiön viimeisimmät tilinpäätökset — tuloslaskelma ja tase edelliseltä tilikaudelta.

Oy:n omistajien on tärkeää liittää yhtiöjärjestys ja osakasluettelo, jos näitä asiakirjoja ei ole vielä toimitettu kaupparekisteriin ensimmäisen hakemuksen hetkellä.

Hakemuksen hinta ja käsittelyajat

Hakemuksen jättämisen hinta riippuu jättötavasta ja luvan tyypistä — ensimmäisestä vai jatkoluvasta.

Käsittelyaika riippuu asiakirjojen täydellisyydestä molemmissa vaiheissa: mitä yksityiskohtaisempi liiketoimintasuunnitelma ja talousennuste ovat, sitä vähemmän lisäselvityspyyntöjä ELY-keskus lähettää.

Hakijoiden kannattaa varata muuttoaikatauluun riittävästi aikaa, sillä kokonaiskäsittelyaika koostuu kahdesta peräkkäisestä vaiheesta eikä etene rinnakkain.

Työoikeus ja jatkotulevaisuus

Luvan saamisen jälkeen yrittäjällä ei ole rajoituksia työnteko-oikeuteen Suomessa, mutta pääasiallisen tulon on tultava omasta yritystoiminnasta.

Yrittäjäluvan perusteella vietetty oleskeluaika lasketaan mukaan pysyvän oleskeluluvan (P) edellyttämään oleskeluaikaan samoin kuin palkansaajien A-tyypin luvan aika.

Luvan saamisen jälkeen kannattaa heti hoitaa rekisteröinti DVV-järjestelmään ja kotikunta, jotta saa henkilötunnuksen sekä pääsyn sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Perheenyhdistäminen yrittäjille

Yrittäjän puoliso ja alaikäiset lapset voivat hakea perheenyhdistämistä heti, kun hän on saanut oleskeluluvan.

Migri tarkastaa, kattaako yritystoiminnan tulo paitsi yrittäjän itsensä myös Suomeen liittyvien perheenjäsenten tarpeet.

Kokemuksemme mukaan yrittäjät, jotka suunnittelevat perheenyhdistämistä etukäteen, varaavat liiketoimintasuunnitelmaan lisäkatetta jo ensimmäisen hakemuksen vaiheessa.

Mitä tarkastetaan yrittäjäluvan jatkoa haettaessa

Jatkolupa edellyttää uutta kannattavuuden näyttöä: ELY-keskus analysoi yhtiön tilinpäätökset edelliseltä tilikaudelta.

Jos liiketoiminta on muuttunut olennaisesti — uusi toimiala, yritysmuodon tai omistusrakenteen muutos — hakemukseen on liitettävä päivitetty liiketoimintasuunnitelma ja talousennuste.

Yhtiöt, joiden tulos on tilapäisesti heikompi, eivät saa automaattista kielteistä päätöstä: on tärkeää dokumentoida vaihtelun syy ja osoittaa kannattavuuden palautumisen näkymät.

Suosittelemme valmistelemaan päivitetyt talousasiakirjat vähintään kuukautta ennen jatkolupahakemuksen jättämistä, jotta mahdolliset raportointierot ehditään korjata.

Yrittäjälupa vai palkansaajan lupa: missä ero

Molemmat luvat johtavat pysyvään oleskeluun, mutta ne eroavat tulon arviointikriteereissä ja ensimmäisen käsittelyvaiheen vastuullisessa viranomaisessa.

Tyypilliset virheet yrittäjän oleskeluluvan hakemisessa

Yleisin virhe on hakemuksen jättäminen muodollisella liiketoimintasuunnitelmalla ilman todellisia kannattavuuslaskelmia, mikä aiheuttaa lisäselvityspyyntöjä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta.

Toinen yleinen ongelma on sekaannus ”kevytyrittäjän” aseman ja toiminimen omistajan välillä: ilman erillistä Y-tunnusta yrittäjän oleskelulupahakemusta ei käsitellä.

Kokemuksemme mukaan asiakkaat, jotka valmistelevat talousennusteen ja liiketoimintasuunnitelman yhdessä juristin kanssa jo ennen hakemuksen jättämistä, saavat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen osapäätöksen ilman lisäasiakirjapyyntöjä.

Asiantuntija-analyysi: miten parantaa myönteisen päätöksen mahdollisuuksia

Asioidemme analyysi osoittaa, että osapäätökset ovat useammin myönteisiä, kun liiketoimintasuunnitelma sisältää konkreettisia tulo- ja menolukuja eikä yleisiä markkinakuvauksia.

Toinen tärkeä tekijä on omien taloudellisten resurssien osoittaminen toiminnan alkuvaiheeseen, sillä ensimmäisinä kuukausina yritys harvoin tuottaa vakaata voittoa.

Suosittelemme yrittäjiä konsultoimaan etukäteen yritysmuodon valinnasta — toiminimi vai Oy — sillä kummallakin muodolla on omat rekisteröinti- ja raportointivaatimuksensa.