Lapsilisät Suomessa syntyneelle lapselle: mitä ukrainalaisperheille kuuluu

Jos lapsi syntyy Suomessa vanhemmille, joilla on tilapäisen suojelun status, perheellä on oikeus useisiin valtion tukiin heti. Näitä ovat kertaluonteinen äitiysavustus sekä kuukausittainen lapsilisä, jota maksetaan lapsen täysi-ikäisyyteen saakka.

Kansainvälinen asianajotoimisto "Zahist" on yli kymmenen vuoden ajan auttanut ukrainalaisia laillistamis- ja sosiaalitukiasioissa ulkomailla ja sillä on oma edustusto Suomessa, joten se tuntee Kelan ja DVV:n menettelyt sisältäpäin – ei vain yleisten internetartikkelien perusteella.

Kokemuksemme mukaan juuri lapsilisät Suomessa herättävät eniten kysymyksiä nuorissa perheissä. Sekaannus hakemusten määräajoissa ja oleskelustatuksen vaatimuksissa johtaa osan etuuksien menetykseen, jota on myöhemmin vaikea saada takautuvasti.

Miten lapsen syntymä rekisteröidään Suomessa

Jos lapsi syntyy suomalaisessa sairaalassa tai synnytyslaitoksessa, lääkärit toimittavat itse syntymätiedot Digi- ja väestötietovirastoon (DVV) – erillistä käyntiä syntymän rekisteröimiseksi ei tarvita.

Kun tiedot on merkitty väestötietojärjestelmään, lapsi saa automaattisesti suomalaisen henkilötunnuksen, jota tarvitaan kaikkien myöhempien etuuksien ja terveyspalvelujen hakemiseen.

Lapsen nimi ja äidinkieli on ilmoitettava DVV:lle kolmen kuukauden kuluessa syntymästä, ja jos lapsi ei ole Suomen kansalainen, vanhempien on kirjallisesti vahvistettava hänen kansalaisuutensa.

Kuka vastaa lapsilisistä Suomessa

Kaikki keskeiset perhe-etuudet – lapsilisä, äitiysavustus ja vanhempainetuudet – myöntää ja maksaa Kela, Suomen sosiaaliturvalaitos, ei paikallinen kunta.

Kunta vastaa puolestaan kotikunnan rekisteröinnistä ja pääsystä paikallisiin palveluihin – päiväkoteihin, terveysasemille ja kouluihin, joita nuori perhe myös tarvitsee.

Kelan ja kunnan välinen toimivallan jako hämmentää usein perheitä, jotka hoitavat lapsen asiakirjoja ensimmäistä kertaa, joten on hyvä tietää etukäteen, mihin viranomaiseen kussakin asiassa tulee kääntyä.

Lapsilisä: kuka saa ja kuinka paljon

Lapsilisä on kuukausittainen etuus, jota Kela maksaa jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta siihen saakka, kun hän täyttää 17 vuotta, vanhempien kansalaisuudesta riippumatta.

Ensimmäisestä lapsesta maksetaan 94,88 euroa kuukaudessa, ja alle 3-vuotiaille lapsille maksetaan lisäksi 26 euron korotus. Jokaisesta seuraavasta lapsesta etuuden määrä kasvaa.

Yksinhuoltajille on erillinen 73,30 euron kuukausittainen korotus lasta kohden – se myönnetään automaattisesti, kun vastaava perhestatus on merkitty väestötietojärjestelmään.

Äitiysavustus: pakkaus tai rahaa

Äitiysavustus on kertaluonteinen etuus odottaville äideille, jonka voi saada joko klassisena äitiyspakkauksena (vastasyntyneen tarvikepakkaus) tai 210 euron rahasummana.

Etuuden saamiseksi on käytävä lääkärintarkastuksessa ennen neljännen raskauskuukauden loppua ja vahvistettava lääkärillä tai neuvolassa, että raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää.

Pakollinen edellytys on kotikunta eli virallisesti rekisteröity asuinpaikka Suomessa; ilman tätä statusta äitiysavustushakemusta ei hyväksytä.

Kotikunta-edellytys ja uudet säännöt vuodelle 2026

Keväällä 2026 tulivat voimaan muutokset, jotka koskevat erityisesti ulkomaalaisia. EU:n, ETA-alueen tai Sveitsin ulkopuolisen maan kansalaisen on asuttava laillisesti Suomessa tai oltava voimassa oleva oleskelulupa saadakseen asumisperusteisia etuuksia, mukaan lukien lapsilisä.

Tilapäinen suojelu (tilapäinen suojelu) on itsessään laillinen oleskeluperuste, joten se ei muodollisesti estä oikeutta lapsilisään, mutta kotikunnan saaminen edellyttää edelleen erillistä hakemista DVV:n kautta.

Kokemuksemme mukaan perheet, jotka hoitavat kotikunnan heti muuton jälkeen eivätkä lykkää sitä, saavat äitiysavustuksen ja muut edut huomattavasti nopeammin.

Äidin ja lapsen terveydenhuolto

Raskauden seurantaa ja lapsen ensimmäisiä elinvuosia hoitaa maksuton neuvola – kunnan äitiys- ja lastenneuvola, johon kannattaa ilmoittautua heti raskauden varmistuttua.

Juuri siellä laaditaan raskauden kestosta todistus, jota tarvitaan äitiysavustukseen, ja siellä myös seurataan lapsen kehitystä syntymän jälkeen.

Vanhempainetuudet ja lapsen hoito

Lapsilisän ja äitiysavustuksen lisäksi vanhemmat voivat hakea vanhempainpäivärahaa – vanhempainetuutta vanhempainvapaan ajalta, jonka määrä riippuu aiemmista tuloista.

Jos toinen vanhemmista ei ole aiemmin työskennellyt Suomessa virallisesti, etuus lasketaan vähimmäismäärän mukaan, mutta oikeus siihen säilyy asumisedellytysten täyttyessä.

Vanhempainvapaan päätyttyä perhe voi valita kunnan päiväkotipaikan ja kotihoidon tuen välillä – etuuden, jota maksetaan kotona hoidettavasta lapsesta siihen saakka, kun hän täyttää kolme vuotta.

Keskeisten lapsilisien vertailu

Jos lapsi on syntynyt ennen Suomeen muuttoa

Jos lapsi on syntynyt Suomen ulkopuolella ja muuttanut sitten vanhempiensa kanssa, rekisteröintimenettely on erilainen: DVV:lle on toimitettava erikseen laillistettu syntymätodistus lapsen merkitsemiseksi väestötietojärjestelmään.

Vasta suomalaisen henkilötunnuksen saamisen jälkeen lapsi voi saada lapsilisää samoin kuin Suomessa syntyneet lapset.

Tämä prosessi kestää yleensä kauemmin kuin automaattinen rekisteröinti synnytyslaitoksella, joten vanhempien kannattaa toimittaa asiakirjat DVV:lle mahdollisimman pian muuton jälkeen.

Mitkä asiakirjat tarvitaan

Etuuksien hakemiseen tarvitaan yleensä lapsen syntymätodistus, vanhempien tilapäisen suojelun statusta osoittava asiakirja sekä todistus asuinpaikan rekisteröinnistä.

1. Odottakaa syntymän automaattista rekisteröintiä sairaalan ja DVV:n kautta
2. Ilmoittakaa lapsen nimi ja äidinkieli DVV:lle kolmen kuukauden kuluessa
3. Hoitakaa kotikunta, jos sitä ei ole vielä tehty
4. Jättäkää lapsilisä- ja äitiysavustushakemus Kelan verkkosivuston tai toimiston kautta

Mihin ja miten hakemukset jätetään

Useimmat Kelan etuushakemukset voi jättää henkilökohtaisen asiointipalvelun kautta virallisella verkkosivustolla, jonne voi ladata asiakirjojen skannaukset ilman käyntiä toimistossa.

Kirjautumiseen tarvitaan suomalainen pankkitunnistus tai mobiilivarmenne, jonka voi hankkia henkilötunnuksen ja oleskeluluvan saamisen jälkeen.

Jos sähköinen haku ei ole mahdollista, hakemuksen voi jättää paperilla lähimpään Kelan palvelupisteeseen – osoitteet ja aukioloajat löytyvät viraston virallisilta sivuilta.

Mitä tehdä, jos etuus evätään

Kelan kielteisen päätöksen voi valittaa määräajassa – yleensä 30 päivän kuluessa päätöksen vastaanottamisesta; tarkka määräaika on aina mainittu itse kielteispäätöksessä.

Kokemuksemme mukaan merkittävä osa kielteisistä päätöksistä johtuu puutteellisesta asiakirjapaketista tai vahvistetun kotikunnan puuttumisesta, ei siitä, ettei oikeutta etuuteen todella olisi.

Ennen valituksen jättämistä kannattaa lukea huolellisesti Kelan päätöksessä ilmoitettu hylkäysperuste ja tarvittaessa toimittaa puuttuvat asiakirjat ennen muodolliseen valitukseen siirtymistä.

Tyypilliset virheet etuuksien hakemisessa

Ensimmäinen virhe on lykätä kotikunnan hakemista siinä uskossa, että status syntyy automaattisesti tilapäisen suojelun myötä, vaikka kyseessä on kaksi eri prosessia ja eri viranomaiset.

Toinen on jättää lääkärintarkastus tekemättä ennen neljännen raskauskuukauden loppua, jolloin perhe menettää oikeuden äitiysavustukseen muista olosuhteista riippumatta.

Kolmas on olla ilmoittamatta ajoissa perhestatuksen muutoksesta, mikä voi johtaa yksinhuoltajakorotuksen virheelliseen laskentaan ja myöhempään etuuksien uudelleenlaskentaan.

Miten autamme lapsilisien hakemisessa

Saatamme ukrainalaisia perheitä jokaisessa vaiheessa – tilapäisen suojelun vahvistamisesta Kelan hakemusten jättämiseen – jotta lapsilisät Suomessa myönnetään viiveittä ja ilman turhaa kirjeenvaihtoa viranomaisten kanssa.

Kokemuksemme mukaan asiakirjojen täydellisen paketin ennakkotarkastus ennen hakemuksen jättämistä lyhentää käsittelyaikaa ja vähentää muodollisista syistä johtuvan hylkäyksen riskiä.

Jos odotatte lasta tai olette jo tulleet vanhemmiksi Suomessa ettekä ole varmoja, mitkä lapsilisät Suomessa teille kuuluvat, on parempi selvittää tarkka asiakirjaluettelo etukäteen sen sijaan, että asia selviäisi vasta Kelan hylkäyksen jälkeen.