Miten saada oleskelulupa Suomeen avioliiton jälkeen?
Avioliitto Suomessa asuvan henkilön kanssa antaa oikeuden hakea oleskelulupaa Suomeen avioliiton jälkeen perhesiteiden perusteella. Ehdot vaihtelevat partnerin aseman mukaan: jos hän on Suomen kansalainen, hakemus voidaan joissain tapauksissa jättää jo maassa oleskeltaessa, ja jos hänellä on oleskelulupa — ensimmäinen hakemus jätetään yleensä ulkomailla.
Kansainvälinen asianajotoimisto "Zahist" avustaa asiakkaita perheenyhdistämisasioissa — avioliittoasiakirjojen tarkistamisesta hakemuksen jättämiseen Enter Finland -palvelussa. Kokemuksemme mukaan hakijat, jotka valmistavat etukäteen täydellisen asiakirjapaketin tuloista ja suhteesta, saavat Migrin päätöksen huomattavasti nopeammin kuin ne, jotka jättävät puutteellisen kokonaisuuden.
Ketä pidetään perheenjäsenenä luvan hakemisessa
Suomen lainsäädäntö määrittelee perheenjäsenten piirin monia muita maita kapeammin, joten jokainen sukulainen ei voi olla perusteena oleskeluluvalle.
| Asema | Ehto perheenjäseneksi tunnustamiselle |
| Aviomies tai vaimo | virallisesti rekisteröity avioliitto |
| Rekisteröity parisuhdekumppani | parisuhteen virallinen rekisteröinti |
| Avoliittokumppani | yhteisasuminen vähintään 2 vuotta tai yhteishuoltajuus lapsesta |
| Alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja | vahvistettu huoltajuus |
| Henkilö, jonka kanssa vain seurustellaan | ei tunnusteta perheenjäseneksi tätä lupaa varten |
Kumppani suhteessa ilman avioliiton tai parisuhteen virallista rekisteröintiä ei kuulu tähän määritelmään, mutta voi hakea lupaa muilla perusteilla.
Keskeiset ehdot luvan saamiseksi avioliiton jälkeen
Jotta voi hakea oleskelulupaa Suomeen avioliiton jälkeen, hakijan on osoitettava virallinen avioliitto tai rekisteröity parisuhde sekä se, että Suomessa olevalla partnerilla on jo oleskelulupa tai hän jättää hakemuksen samanaikaisesti hakijan kanssa.
Suomen ulkopuolella solmitun avioliiton todistus tarvitsee laillistamisen, ellei sitä ole annettu Pohjoismaissa tai EU:ssa.
Miksi iällä on merkitystä: 21 vuoden vaatimus
16. kesäkuuta 2025 alkaen jätetyissä hakemuksissa molempien puolisoiden on oltava vähintään 21-vuotiaita sillä hetkellä, kun lupa tulee voimaan.
Hakemuksen voi jättää aikaisintaan 9 kuukautta ennen 21 vuoden täyttämistä, muuten päätös voi olla kielteinen jo ennen asian varsinaista käsittelyä.
Poikkeus koskee puolisoita, joilla on yhteishuoltajuus lapsesta — tällöin lupa on mahdollinen myös ennen 21 vuoden ikää, ja jos partnerilla on opiskelua varten myönnetty lupa, hakemuksen voi jättää 3 kuukautta ennen 21-vuotispäivää.
Tulovaatimukset perheenyhdistämisessä
Perheenyhdistämislupa edellyttää riittävien taloudellisten resurssien osoittamista — itselle ja tarvittaessa Suomessa oleville perheenjäsenille.
- Hakijan tai partnerin palkka työsopimuksen perusteella.
- Toisen puolison yritystoiminnasta saatu tulo.
- Eläke, varallisuus tai muu vakaa tulo, esimerkiksi vuokratulot tai osingot.
Tulo ei voi perustua toimeentulotukeen, työttömyysetuuteen tai peruspäivärahaan — toukokuusta 2026 alkaen nämä etuudet korvaa Kelan yleinen sosiaaliturvaetuus, jota ei myöskään oteta huomioon.
Avioliitto Suomen kansalaisen kanssa verrattuna avioliittoon luvan haltijan kanssa
Ensimmäinen lupahakemus on yleensä jätettävä ulkomailla Suomen edustustossa, ja päätöstä on odotettava maan ulkopuolella.
Poikkeus koskee Suomen kansalaisen perheenjäseniä — tällöin hakemuksen voi jättää jo maassa oleskeltaessa, kun taas avioliitto tavallisen oleskeluluvan haltijan kanssa ei anna tätä mahdollisuutta.
Tämä ero on erityisen tärkeä ukrainalaisille, jotka jo oleskelevat Suomessa tilapäisen suojelun perusteella ja solmivat avioliiton paikallisen partnerin kanssa: partnerin asema ratkaisee, onko maasta poistuttava hakemuksen jättämistä varten.
Avoliittokumppanin luvan erityispiirteet
Jos puolisot eivät ole solmineet virallista avioliittoa vaan asuvat yhdessä, Migri tunnustaa tällaisen parisuhteen luvan perusteeksi vain, jos yhteisasuminen on ollut keskeytyksettä vähintään 2 vuotta.
Tätä vaatimusta ei sovelleta, jos partnereilla on yhteishuoltajuus lapsesta tai on muita painavia syitä, joita Migri arvioi tapauskohtaisesti.
Yhteisasumisen voi osoittaa molempien nimissä olevalla vuokrasopimuksella, yhteisillä tileillä tai virallisella osoiterekisteröinnillä Digi- ja väestötietovirastossa.
Jos kahden vuoden yhteisasumista ei vielä ole kertynyt eikä poikkeukselle ole painavia perusteita, kannattaa harkita avioliiton virallista rekisteröintiä nopeampana tienä lupaan.
Asiakirjaluettelo hakemuksen jättämistä varten
Asiakirjapaketti osoittaa hakijan henkilöllisyyden, avioliiton laillisuuden ja riittävät taloudelliset resurssit maassa asumiseen.
Puutteellinen asiakirjakokonaisuus on tärkein syy Migrin lisätietopyyntöihin, mikä pidentää hakemuksen käsittelyaikaa olennaisesti.
- Voimassa oleva ulkomaanpassi ja värikopio henkilötietosivusta.
- Avioliitto- tai parisuhderekisteröintitodistus, tarvittaessa laillistettuna.
- Suomessa asuvan partnerin passin kopio.
- Partnerin täyttämä lisälomake LIITE_PUOLISO.
- Todistus tuloista tai muista taloudellisista resursseista.
- Todistus avioerosta tai edellisen partnerin kuolemasta, jos sovellettavissa.
Nopeutettu menettely tietyille puolisoluokille
Jos Suomessa oleva partneri hakee lupaa asiantuntijana, ylemmän tai keskijohdon johtajana, EU Blue Card -haltijana tai startup-yrittäjänä, puoliso voi hyödyntää nopeutettua käsittelymenettelyä.
Tällöin päätös on mahdollinen jo kahden viikon kuluessa, mutta perheenjäsenen hakemus on jätettävä kahden päivän kuluessa partnerin hakemuksesta ja siihen on liitettävä saatu fast track ID.
Hakemuksen hinta ja käsittelyajat
Hakemuksen hinta perheenyhdistämislupaan riippuu jättötavasta, ja käsittelyaika asiakirjojen täydellisyydestä sekä Migrin kuormituksesta.
Verkkohakemus Enter Finlandin kautta käsitellään yleensä nopeammin kuin paperihakemus, koska asiakirjojen automatisoitu tarkistus nopeuttaa käsittelyn alkuvaihetta.
| Mittari | Arvo |
| Hinta, verkkohakemus | 750 euroa |
| Hinta, paperihakemus | 800 euroa |
| Ensimmäisen hakemuksen jättöpaikka | ulkomailla (paitsi poikkeukset kansalaisen perheelle) |
| Työskentelyoikeus | rajoittamaton luvan saamisen jälkeen |
Avioliiton aitouden tarkastus ja näennäisavioliitot
Migrillä on oikeus tarkistaa, onko avioliitto aito eikä solmittu ainoastaan oleskeluluvan saamiseksi — niin sanottu näennäisavioliitto.
Epäilyn merkkejä voivat olla suuri ikäero ilman muita yhteisiä olosuhteita, lyhyt tuttavuus ennen avioliiton rekisteröintiä tai puolisoiden ristiriitaiset vastaukset haastattelussa.
Kokemuksemme mukaan puolisot, jotka valmistavat etukäteen todisteita yhteisestä arjesta ja johdonmukaisen suhdehistorian, läpäisevät tällaisen tarkastuksen ilman Migrin lisäpyyntöjä.
Luvan jatkaminen perheenyhdistämisen jälkeen
Jatkolupa perhesiteiden perusteella haetaan jo Suomessa ennen nykyisen luvan päättymistä, jotta lailliseen oleskeluun ei synny katkosta.
Migri tarkistaa uudelleen, onko avioliitto voimassa ja johtavatko puolisot edelleen yhteistä perhe-elämää maassa sekä säilyykö riittävä tulotaso.
Jos avioliitto on purkautunut ennen jatkoluvan saamista, siitä on ilmoitettava Migrille — jatko-oleskeluoikeus käsitellään erikseen avioliiton keston ja muiden olosuhteiden mukaan.
Tyypilliset virheet perheenyhdistämishakemusta jätettäessä
Yleisin virhe on avioliittotodistuksen jättäminen ilman asianmukaista laillistamista, jos asiakirja on annettu EU:n tai Pohjoismaiden ulkopuolella.
Toinen yleinen ongelma on riittämätön tulon osoittaminen: hakijat liittävät vain palkkatodistuksen näyttämättä tulolähteen vakautta koko luvan ajalle.
Kokemuksemme mukaan puolisot, jotka konsultoivat juristia jo ennen hakemuksen jättämistä, välttävät tyypilliset hylkäykset asiakirjapaketin muodollisten puutteiden vuoksi.
Mitä seuraavaksi: rekisteröinti ja polku pysyvään oleskelulupaan
Luvan saamisen jälkeen on otettava yhteyttä Digi- ja väestötietovirastoon (DVV) henkilötunnuksen ja kotikunnan saamiseksi.
Lisätietoja rekisteröinnistä DVV-järjestelmään ja kotikuntaan olemme kirjoittaneet erillisessä artikkelissa.
Perheenyhdistämisen perusteella vietetty oleskeluaika lasketaan mukaan pysyvän oleskeluluvan (PMJ) edellyttämään oleskeluaikaan ja myöhemmin myös kansalaisuuden saamiseen vaadittavaan aikaan.
Asiantuntijan näkemys: miten valmistella vahva hakemus
Asioidemme analyysi osoittaa, että päätökset tehdään nopeammin, kun hakija liittää mukaan paitsi muodolliset asiakirjat myös todisteita todellisesta suhteesta: yhteistä kirjeenvaihtoa, valokuvia ja vierailujen vahvistuksia.
Toinen tärkeä tekijä on johdonmukaisuus hakijan hakemuksen ja partnerin täyttämän LIITE_PUOLISO-lomakkeen muotoilujen välillä: erot yksityiskohdissa voivat johtaa lisätarkastukseen.
Suosittelemme valmistelemaan hakemuksen yhdessä juristin kanssa, erityisesti jos avioliitto on solmittu hiljattain tai partnereilla on eri kansalaisuus ja erilainen aiempi perhesääty.
Kansainvälinen asianajotoimisto Zahist:lla on toimipisteitä useissa Euroopan maissa, ja se avustaa asiakkaita perheenyhdistämisasioissa asiakirjojen keräämisestä Migrin päätöksen saamiseen saakka.
Yksilöllinen konsultointi ennen hakemuksen jättämistä auttaa valmistelemaan täydellisen asiakirjakokonaisuuden ja saamaan oleskeluluvan Suomeen avioliiton jälkeen ilman viivästyksiä muodollisten virheiden vuoksi.
Jokaisella perheellä on oma suhdehistoriansa, joten yksilöllinen lähestymistapa hakemuksen valmisteluun on edelleen luotettavin tapa välttää hylkäys.
Asiantuntijoihin turvautuminen jo asiakirjojen keräämisvaiheessa mahdollistaa tietyn tilanteen nyanssien huomioimisen ja hakemuksen jättämisen, joka täyttää kaikki Migrin vaatimukset ensimmäisellä kerralla
